Ovia ja kohtaamisia

Oven voi nähdä symboloivan siirtymistä eteenpäin ja jatkoa. Suljettu ovi edessä nähdään vielä ratkaisemattomana haasteena, raollaan oleva jo lupauksena uudesta, jos vain uskaltaa lähestyä sitä. Avoimesta tai selällään auki olevasta ovesta on ehkä jo menty vauhdilla ja innolla, tai ovi on odottamassa tulijaa astumaan uuteen. Kiinni olevasta ovesta takana on jo kuljettu, tie on tuttu. Tiedämme, että uusien asioiden kohtaaminen nähdään usein positiivisena asiana, mutta siirtymävaiheet ja elämäntilanteiden muutokset voivat olla usein myös pelottavia asioita. Reaktiona saattaa olla paikalleen pysähtyminen tuumaustauon verran. Tärkeää on eteenpäin astuminen ja kynnyksen ylittäminen.  

Kuva: Pixabay

Sanalasku sanoo, että ” Kynnyksen yli ei saa kätellä. Se tuo huonoa onnea tai vie lapsilykyn. ”

Oletko koskaan miettinyt kuinka/miten avoimesta ovesta tulijaa saattelet, otat vastaan tai toivotat tervetulleeksi? Lähes poikkeuksetta ensimmäinen kohtaaminen on merkityksellinen meille jokaiselle. Ensimmäisellä kohtaamisella muodostuu ensivaikutelma, joka määrittää tulevaa. Ensimmäinen sisääntulo sekä sen jälkeinen kohtaaminen kannattaa järjestää ovesta sisääntulijalle mahdollisimman miellyttäväksi ja myönteiseksi. Sellaiseksi, joka rohkaisee astumaan peremmälle ja tulemaan uudelleen.

 

Hyvää kohtaamista voisi pitää hyvänä sosiaalisten taitojen punnitsijana, ihmisten kohtaamisen taito kertoo heistä itsestään paljon. Joskus tulijan voi olla vaikeaa myöntää tarvitsevansa toista tai toisen ihmisen apua. Ensimmäiseksi voi olla tyytyväinen ja iloinen siitä, että ovi on avattu ja sisään on tultu. Hyvä kohtaaminen vaatii, että kahden ihmisen välille syntyy yhteys ja he molemmat ovat läsnä.

Tämän päivän yhteiskunnassamme yhteisöllisyys ja toisen ihmisen merkityksen tärkeys korostuvat ja voivat olla ensiarvoisen tärkeitä elämän erilaisissa haastavissa tilanteissa. Tärkeää olisi säilyttää kunnioitus ihmiselämää kohtaan ja pyrkiä tasaveroisuuteen. Tasaveroisena olemisen kokemus voi eheyttää meitä monella tapaa ihmisinä varsinkin silloin, jos elämässämme on haasteita.

Tarjotaan tukemme niille, joiden näemme lähestyvän näitä ovia. Tuetaan heitä siinä, että he näkevät ovet mahdollisuuksina ja jatkumoina toteuttaakseen omannäköistä elämää. Vastaantulevasta tai edessä olevasta ovesta kannattaa edes kurkistaa sisään, ellei aivan vielä rohkene astua kokonaan kynnyksen yli!

 

- Valtone-tiimi -

Valtone- hanke työyhteisössämme

Honkalampi-säätiön Spesio-palvelut toimii samoissa tiloissa Valtone-hankkeen kanssa Joensuussa osoitteessa Niskakatu 21. Vajaan neljän vuoden yhteiselo alkaa olla lopuillaan.

Lämpimin ajatuksin tulemme muistelemaan yhteisiä kahvipöytäkeskustelujamme.

Valtone-hanke ja Spesio-palvelut oli esillä vierekkäin
myös TERVESOS-messuilla vuonna 2015

Työeläkeyhtiö Eteran julkaiseman tutkimuksen mukaan erityisesti ammattiin valmistuvat nuoret arvostavat nyt hyvää työilmapiiriä aiempaa enemmän. Tämä on hieno asia. Työyhteisön välitön ja avoin työtapa toimivat pohjana monimuotoiselle yhteistyölle oman ja muiden samoissa toimitiloissa työskentelevien ihmisten välillä.
 Koen, että meillä on ollut puolin ja toisin aitoa kiinnostusta toistemme työtä kohtaan. Spesion henkilöstön on ollut
helppo kääntyä puoleenne nepsy-asioissa.

Spesio-palvelut tarjoaa
henkilökohtaisen avun palveluja ympäri maakuntaa.

Erityisesti mieltäni on lämmittänyt se, että
olemme saaneet olla mukana miettimässä
nepsy-nuoren tukitoimia esim. opiskeluihin liittyen.
Henkilökohtainen apu on mahdollistanut itsenäisemmän ja oman näköisen elämän.

Vaikka tämä hanke päättyy, toivon että pääsette hyödyntämään ammattitaitoanne ja osaamistanne myös tulevaisuudessa.  

Kiitos koko Valtone-tiimi!

liiketoimintapäällikkö Pirjo Mäkisalo

Spesio-palvelut

MATKALLA TULEVAISUUTEEN

Olen toiminut kohta 3,5 vuotta sivutoimisena projektipäällikkönä Valtone-hankkeessa (Valmennusta ja toimintaa neuropsykiatrisia piirteitä omaaville aikuisille). Hanke päättyy elokuun lopussa ja on aika miettiä, mikä on muuttunut kuluneen lähes neljän vuoden aikana.

Kun aloimme miettiä hanketta maaliskuussa 2012, meillä oli vain epämääräinen kuva tai häivähdys siitä, minkälaisista palveluista nepsy-aikuiset hyötyisivät, jotta koulutukseen ja työllistymiseen suuntaava polku avautuisi heille -  ylipäätänsä, nopeammin tai helpommin. Valtone-polkua miettiessäni, nousevat muutamat asiat selkeästi kirkkaimpina mieleeni.

Arvioitaessa palvelujärjestelmäämme joudumme toteamaan yhä tänä päivänä, että palvelujärjestelmässämme on edelleen selkeästi aukko, joka on täsmälleen neuropsykiatrisia piirteitä omaavan aikuisen kokoinen. Äkkipäätänsä voisi siis ajatella, että mikään ei Valtone-hankkeen toiminnan aikana ole muuttunut.

Tämä ei kuitenkaan ole totta!

 

Tällä hetkellä neuropsykiatriset piirteet tunnistetaan paremmin, verkostoissa ja viranomaistahoilla heidät osataan huomioida paremmin. Näitä piirteitä omaavia ei enää pidetä pelkästään tyhminä, laiskoina ja saamattomina, vaan heidän tarpeensa ja erityisesti heidän voimavaransa ja vahvuutensa osataan tunnistaa paremmin. Kuitenkin työtä on yhä tehtävänä tunnistamisen saralla.

Toinen vahvana esille nouseva seikka on valtava tiedon tarve. Ihmiset haluavat faktatietoa, osaamista, vinkkejä ja niksejä toimimiseen viranomaistyössä Valtone-hankkeen asiakasryhmän kanssa. Vielä suurempi joukko on se, joka perheessä, työssä tai harrastuksissa kohtaa neuropsykiatrisia piirteitä omaavan henkilön. Henkilön, jonka kanssa vuorovaikutuksen toimimiseen tarvitaan erilaista kohtaamista. Tarvitaan siis opastusta vuorovaikutukseen.

Kuvassa Tanskan mallia siitä,

kuinka nepsy asiakasryhmälle on parannettu

yksilöllisemmällä tasolla vuorovaikutus mahdollisuuksia.

Edellä kuvatut asiat - tieto ja vuorovaikutus - tuntuvat pieniltä ja vähäpätöisiltä asioilta, mutta ne ovat henkilölle, joka kamppailee paikastaan koulutukseen, koulutuksessa tai työelämässä neuropsykiatristen piirteiden kanssa, erittäin merkittäviä. Siis kaksi pientä asiaa voivat pienen ihmisen osalta avata portit vaikka mihin: Tieto ja vuorovaikutus.

Valtone-hankkeen henkilöstö on toiminut ammattitaidolla, sydämellä ja projektityön innolla nepsytietouden sanan saattajina. Sadat henkilöt ovat saaneet kuulla infoa nepsy-piirteistä. He ovat saaneet niksejä ja vinkkejä. Kaiken tämän tietopläjäyksen ytimenä on kuitenkin asia, johon meistä jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Vuorovaikutus. Meistä jokainen voi avoimella, toista kunnioittavalla ja ratkaisukeskeisellä vuorovaikutuksella olla tukemassa neuropsykiatrisia piirteitä omaavia aikuisia heidän polullaan.

Vaikka Valtone-hanke päättyy, toivoisin, että tiedonnälkä nepsy-asioita kohtaan ei sammu.

Me Honkalampi-säätiössä haluamme myös jatkossa kouluttaa, opastaa ja ohjata kaikkia niitä, jotka työskentelevät neuropsykiatristen asiakkaiden kanssa. Hartaana toiveenamme on, että jonakin päivänä palvelujärjestelmämme aukko, joka on täsmälleen neuropsykiatrisia piirteitä omaavan aikuisen kokoinen, sulkeutuu.

Siihen työhön tarvitaan meitä kaikkia!

Yksikönpäällikkö
Marjatta Rummukainen, Honkalampi-säätiö, KASKI Työvalmennus Joensuu

MITÄ MEISTÄ JÄÄ…

On ollut ilo saada jatkaa Valtone -työn tekemistä, koska tehtävää on vielä ollut. On ollut myös ilo huomata, että yhteistyöverkostot ovat ottaneet kevään aikana meihin yhteyttä itsenäisesti ja pyytäneet tutuiksi tulleilta Valtone -työntekijöiltä yhteistyötä erilaisten asioiden parissa. Toisaalta päättyminen on herättänyt ajatuksia tulevasta ja siitä mitä meistä jää jäljelle? 

 

Valtone -työn päättyminen ja sen päättäminen on ollut tiimin ajatuksissa monin eri tavoin. Jatkoajalla toimiminen on ollut varsin tervetullutta työssä kehitettyjä menetelmiä ajatellen. Asiakasnäkökulmasta ajatellen toiminta on ollut hieman turhauttavaa, koska emme ole enää ottaneet uusia lähetteiden kautta tulevia asiakkaita. Näin ollen voisi ihmetellä, että mitähän siellä tehdään…

Itse asiassa, vuosi 2016 tuntuu olevan kiireisempi kuin aikaisemmat vuodet hanketyössä. Toukokuun alkuun mennessä olemme olleet osallisena jo 41 erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa. Vertailun vuoksi, vuonna 2013 tapaamisia oli 54 kpl, eli yhtä vauhdikkaalta työ tilastojen mukaan näyttää. Olemme tavanneet hankkeen toiminta-aikana 2013–2016 (36 kk, pois lukien kesälomakuukaudet) 99,1 henkilöä kuukausittain eli vähintään 25 hlöä /työntekijä. Itse nepsypiirteisiä henkilöitä hankkeessa sen toiminta-aikana on tavattu karkeasti laskien n. 200.

Hanketyön alusta asti on sanottu, ettei Valtone –hankkeella ei ole aikomusta olla vain hanke hankkeiden joukossa. Valtone –hankkeen visiot ja tavoitteet eivät ole olleet mitenkään pieniä. Nyt alkaa olla se aika, jolloin lupauksia on lunastettava. Hanketyölle asetettuja tavoitteita oli paljon sekä asiakkaille että viranomaistahoille. Lähes kaikki tavoitteet on saavutettu. Työ on ollut vaativaa, hektistä ja välillä armotonta, raskastakin, mutta erittäin palkitsevaa.

 

Koko hanketyön elinkaaren voi lukea elokuussa sähköiseen muotoon tulevasta Valtone -loppuraportista. Elokuussa nettisivujen kautta on saatavissa myös Työkalupakki, jossa kuvataan hankkeen asiakastyössä käytettyjä välineitä ja menetelmiä arkielämän eri tilanteisiin. Opas tulee olemaan vapaasti kaikkien tulostettavissa ja käytettävissä. Opas on suunniteltu neuropsykiatrisille aikuisille, mutta sitä voi käyttää kaikki, myös ammattilaiset asiakastyönsä tueksi. Kannattaa siis tarkkailla Valtone –hankkeen nettisivuja.

 

Siun Sotessa kehitetään nykyistä palvelujärjestelmää paremmin toimivaksi. Valtone –hanketyöntekijöille oman ammattitaitonsa puitteissa työn alkumetreiltä lähtien oli selvää, että nepsyhenkilöille kohdennetut palvelut tulee olla julkisten palveluiden sisällä ja Valtone –työn kaltainen toiminta kuuluu peruspalveluihin sosiaali- ja terveyshuollon toimenpiteiden alle. Työ on kantanut hedelmää. Esimerkiksi Siun Soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupaketti-ryhmä oli halukas kuulemaan Valtone-hankkeen näkemyksiä nepsy-asiakkaiden hoitopoluista tulevassa Siun Sotessa. Mikäli Siun Soten myötä nepsyasiakasryhmä tunnistetaan jo peruspalveluissa, Valtone –työ on onnistunut yli odotusten.                       

 

Olemme siis tehneet vaikka vallan mitä. Mikään ei olisi lähtenyt lentoon ilman ihania asiakkaita, jotka rohkenivat lähteä vapaaehtoisesti hanketyöhön mukaan. Te asiakkaat olette saaneet Valtone –tiimin kehittymään asiantuntijoiksi nepsyasiakkaiden arjen asioissa. Te olette saaneet sytytettyä kipinän työhön, joka toivottavasti kantaa hedelmää mahdollisimman pitkälle teitä hyödyttävällä tavalla. Vaikka elokuussa jätämme työlle hyvästit, se ei ole kuitenkaan loppu vaan haluamme nähdä sen uuden alkuna. Jostain on luovuttava, että uutta saa tilalle.

 

Vuosi 2016 on tehty työtä kolmen hengen tiiminä. Jokainen meistä haluaa vuorotellen sanoa sanasen juuri Sinulle lukija.

 

Tuija: Vuosia sitten eteeni tuli tarina Samettikanista, joka kosketti hyvin syvästi sieluani. Kirjoitin runon vihkooni, jonne kirjaan itselleni merkityksellisiä asioita, kuten salasanoja, mietelauseita, lasten ja muiden minua viisaampien lausahduksia. Aina ajoittain palaan Samettikanin erityiseen tunnelmaan, yhä edelleen tarinan saadessa tunteeni pintaan. 

"Oikeaksi ei voi tulla tehtaassa", sanoi Nahkahevonen.
"Se vain tapahtuu. Kun saa lapselta rakkautta, eikä pelkästään leikkikaluna, vaan todellista rakkautta, siten voi muuttua Oikeaksi."
"Sattuuko se?" Kani kysyi.
"Joskus", sanoi Nahkahevonen, joka puhui aina totta. "Kun on Oikea, ei välitä vaikka sattuukin."
"Tapahtuuko se kerralla, niin kuin säikähtäminen", Kani halusi tietää, "vai vähän kerrassaan?"
"Se ei tapahdu kerralla", Nahkahevonen sanoi. "Sellaiseksi tullaan. Se vie pitkän ajan. Sen takia se ei useinkaan tapahdu semmoisille, jotka särkyvät helposti tai joilla on teräviä kulmia tai joita täytyy pidellä varovasti. Siihen mennessä kun on muuttunut Oikeaksi, suurin osa karvoista on yleensä rakastettu tiehensä ja silmät tipahtavat ja nivelet löystyvät ja muuttuu kovin nuhruiseksi. Mutta se ei haittaa ollenkaan, sillä kun on muuttunut Oikeaksi, ei voi olla ruma, paitsi sellaisten mielestä, jotka eivät ymmärrä… mutta kun on kerran muuttunut Oikeaksi ei voi olla vain leikisti. Se kestää ikuisesti."  (Margery Williams)

 

Jaana:”Mikään ei estä olemasta oikein hyvä, vaikka kukaan muu ei sitä huomaisikaan. Ihminen uskoo lopulta kaiken sen, minkä hän toistaa itselleen riittävän usein, olipa toteamus sitten oikea tai väärä. Kun annat kaikkesi, se ei koskaan ole liian vähän. Emme voi tulla sellaiseksi kuin haluamme – pysymällä sellaisina kuin nyt olemme. Kuuntele vain heitä, jotka sanovat miten hyväksi voit tulla – älä heitä, jotka sanovat ettei sinusta ole mihinkään. Onnellisuutta ei voi saada itselleen viemällä sitä muilta. Toimi aivan kuin sillä, mitä teet, olisi merkitystä. Sillä on! ” (William James)

 

Outi: Lämmin kiitos kaikille hankkeen asiakkaille ja niille tahoille joiden kanssa olen päässyt tekemään yhteistyötä. Kiitos myös kaikille Valtone –hankkeessa kanssani yhteistä matkaa tekeville ja tehneille työntekijöille: Tuijalle, Jaanalle, Jonnalle, Hannelelle, Kirsille ja Heidille   

”Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.”

(Walt Disney)

 

Seuraa Valtone –sivuja http://www.honkalampisaatio.fi/fi/kehittamistoiminta/projektit/valtone/ ja sieltä elokuussa erityisesti materiaalit välilehteä. Olemme myös facebookissa, käy tykkäämässä!

 

Keväisin, kohti kesää kurottavin ajatuksin: Valtone -tiimi

 

Arki sujuvammaksi ammattijärjestäjän avulla

Miksi tavara tuottaa meille ongelmia?

Hankimme, emmekä osaa luopua. Maailmamme on nykyisin tavaraa täynnä. Hankkiminen on helppoa ja valinnanvaraa löytyy loputtomiin. Meillä on liikaa tavaraa. Omistamme paljon sellaista mitä emme juuri välttämättä tarvitse, tai tavaramme eivät ole sellaisia valioyksilöitä, jotka kestävät aikaa ja muodin ja mielemme muutoksia. Nämä tavarat, joita emme juuri välttämättä tarvitse ja jotka eivät edes välttämättä tuota hyvää mieltä, aiheuttavat meille tunnetaakan. Emme tiedä mitä niille tekisi. Emme myöskään tiedä mitä tekisimme epämääräiselle ahdistukselle, jota tavara meissä aiheuttaa.

Kun tavaraa on liikaa, on järjestyksenpito hankalaa ja vaivalloista, turhauttavaa ja raskasta. Ongelmanamme on, ettemme osaa luopua jo omistamastamme. Liitämme tavaroihin paljon tunteita ja tämä vaikeuttaa luopumisprosessiamme. Ihminen on taipuvainen luomaan siteitä, myös tavaraan. Luopumisessa onkin enemmän kyse oman turvallisuuden tunteen menettämisestä, mahdollisesti omien ihmissuhteiden kanssa ”pelaamisesta”, toisten ihmisten tunteista ja omasta historiasta sekä omien ajatus- ja toimintamallien kohtaamisesta. Tavaran aiheuttamissa ongelmissa on siis enemmänkin kyse meidän ajatus- ja toimintatavoistamme ja tunteistamme suhteessa tavaraan.

Miten tavaran järjestämisellä vaikutetaan arjen sujuvuuteen?

Järjestämällä vähennetään tavaran aiheuttamaa levottomuutta sisällämme. Järjestämisellä pyritään vaikuttamaan nimenomaan ajatus- ja toimintamalleihin. Näihin vaikuttamalla vaikutetaan myös järjestykseen ja sen ylläpitoon luoden uudenlaisia rutiineja. Järjestys taas vaikuttaa hyvinvointiin ja mielenrauhaan. 

Kun tavaraa on oikeassa suhteessa kunkin elämäntapaan ja tarkoitukselliseen käyttöön, on järjestyksen ylläpito helpompaa. Kun tavaroille on jokaiselle oma paikkansa, syntyy järjestämiselle helposti tietynlainen rytmi, jossa kaikki tavarat tulevat käytetyiksi ja tavarat kulkeutuvat paikoilleen. Tämä toki vaatii hieman itsekuria ja omien toimintamallien tiedottamista sekä tietoista muuttamista. Vaivannäkö kuitenkin palkitaan. Kun kaikki ei ole levällään, on mieli rauhallisempi. Keskittyminen paranee ja keskeneräisyyden ja kiireen tuntu häviää. Tämä taas helpottaa asioihin ryhtymistä. Kun on tilaa ja selkeyttä, haluaa myös saattaa tehtävät loppuun. Muutoin siistissä kodissa olisi hankalaa jättää tiskit kesken tiskaamisen kesken.  Järjestäminen aiheuttaa positiivisen kierteen, jossa tehtävän saattaminen loppuun palkitsee ja motivoi seuraavaan ryhtymistä. Pidämme itsestämme enemmän, kun emme syyllistä itseämme lojuvilla vaatekasoilla tai sotkusilla laatikoilla. Järjestyksenpidon myötä oppii tuntemaan enemmän omaa itseään, huomaa millaiset tavat juuri minulle ovat parhaita ja mikä minun elämässäni on olennaista, mistä minä pidän ja mikä tuottaa minulle hyvää mieltä.

Kun arki rullaa ja on järjestyksessä, on paljon helpompi kohdata ulkoa tulevia paineita ja vaatimuksia ja elämä tuntuu keveämmälle.

Kun kotona on kaikki mitä tarvitsee ja tavarat tuottavat aidosti hyvää mieltä, pitää kotiaan maailman parhaana paikkana, jossa  palautumine, rentoutuminen sekä luovuus ja inspiroituminen voivat päästä valloilleen. Kotona on juuri minulle tärkeitä asioita ja ne viestittävät siitä kuka juuri minä olen.

Jos jokainen voisi kotiin tullessaan palauttaa itselleen tunteen ja kosketuksen siihen, kuka minä olen ja mikä tekee minut onnelliseksi, voisimme paljon paremmin, olisimme levollisempia ja rauhallisempia. Meillä olisi turvasatama, jossa olisimme kaivaneet minuuden esiin tavaran alta.

 

Apua epäjärjestykseen ammattijärjestäjältä

 

Epäjärjestyksen ja tavarapaljouden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, sillä apua voi saada koulutetulta ammattijärjestäjältä. Ammattijärjestäjä neuvoo käytännössä järjestyksen ylläpidossa. Järjestäjältä saa apua mm. tavaroiden sijoittelussa, tavaroista luopumisessa ja tavaroiden kierrätyksessä. Ammattijärjestäjä neuvoo kuinka päästä tarpeettomasta eroon ja kuinka järjestää loogisesti se mikä jää jäljelle. Ammattijärjestäjä auttaa myös tunteiden käsittelyssä suhteessa tavaraan. Ammattijärjestäjä on vierellä kulkija luopumisprosessissa ja omien toimintatapojen ja ajatusmallien tarkastelussa.

Perusjärjestäminen tapahtuu yleensä asiakkaan kotona, jossa yhdessä hänen kanssaan järjestetään hänen tavaroitaan. Osa järjestäjistä auttaa tavaran jatkosijoituksessa viemällä kierrätettävää tavaraa mukanaan asianmukaisiin kierrätyspisteisiin. Useilla pakkakunnilla järjestäjät pitävät luentoja ja tilaisuuksia järjestämiseen liittyen. Osa järjestäjistä tarjoaa myös verkko-ohjausta.

 

Ammattijärjestäjän avusta on hyötyä ihan jokaiselle, joka miettii suhdettaan tavaraan ja haluaa keventää ja helpottaa elämäänsä. Erityisesti avusta hyötyvät elämän taitekohdissa ja elämänmuutoksien keskellä elävät henkilöt. Muuttojen ja kuolinpesien raivauksessa ammattijärjestäjästä on suuri apu. Järjestäminen lievittää myös kiireistä perhearkea ja luo rytmiä, jos arjenhallinta on epätasapainossa. Ammattijärjestäjän apu tuo moninkertaisesti siihen satsatut resurssit takaisin. Ammattijärjestäjän avulla alkaa ymmärtää omaa tavarakaaostaan, itseään ja toimintatapojaan paremmin. Järjestäminen tuottaa voimaantumista saavutetuista tuloksista ja virtaa tekemiseen syntyy uusien vinkkien avulla.  Keventynyt mieli alkaa ohjata omalle itselle hyviin tekoihin ja alkaa toimia itseään kohtaan paremmin. Olennaista ammattijärjestäjän työssä on ohjata asiakkaan ajatus- ja toimintamalleja muutokseen. Tämä vaikuttaa saavutettujen tulosten parempaan pysyvyyteen, kun asiakas itse ryhtyy muuttamaan toimintaansa.

 

Suomen koulutetut ammattijärjestäjät löytyvät ry:n sivuilta: Suomen ammattijärjestäjät Ry. Ammattijärjestäjiä toimii ympäri Suomea. Monet ammattijärjestäjät yhdistävät työhönsä myös muuta ammatillista osaamistaan, joten toimijoiden palvelukokonaisuudet ovat monimuotoisia siivouspalveluista sisustamiseen ja Life Coach -palveluihin. 

Keep Fighting Against Disorder!

- Helena

Yhteystiedot:

Helena Örmark
www.helenao.fi
040 833 3318

Jos metsään tahdot mennä nyt, niin takuulla yllätyt…

Valtone –hanketyö on  tarjonnut mielenkiintoisia mahdollisuuksia toteuttaa omaa osaamista ja ammattitaitoa. Viime syksynä halusin laajentaa omaa osaamistani vielä enemmän.  Olen aina ollut kiinnostunut luonnossa olon vaikutuksista ihmiseen, joten päätin ottaa askeleen eteenpäin… kohti metsää. Viime vuoden lopussa opiskelin sitä, millä tavoin luonto vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja sitä miten esimerkiksi asiakastyössä voidaan hyödyntää luontolähtöistä kuntoutusta.

Erityisesti itseäni innosti kurssilla se miten eri tavoin ihmisen aistit herkistyvät luonnossa ja miten eri tavoin aistit havainnoivat luontoympäristöä. Luonto on aina tarjonnut ainakin itselleni paikan rauhoittua ja palautua stressistä, mutta itse en aikaisemmin tullut huomanneeksi miten luonnossa rauhoittuminen voi parantaa myös esimerkiksi keskittymiskykyä. Itselleni kurssi oli erittäin  voimaannuttava ja antoi lisäpontta jatkaa aiheeseen tutustumista jatkossakin. Psykologi Kirsi Salosen  Mielipaikka -harjoitus on erityisesti sellainen, jonka haluan jakaa myös teille Valtone -blogin lukijat…

Tässä Mielipaikka-harjoituksessa hakeudutaan itselleen mieleiseen paikkaan, rauhoitutaan ja huomioidaan eri aistien välittämää tietoa. Tarkemman ohjeen Kirsi Salosen Mielipaikka –harjoitukseen löydät täältä: http://www.gcfinland.fi/file/original/mielipaikkaharjoitus.doc?fileId=4412

Harjoitus sopii hyvin tehtäväksi esimerkiksi tulevana viikonloppuna jo kevättä lupaavassa talvisessa luonnossa. Ota mukaasi eväsleipiä ja lämmintä mehua, sillä jostain kumman syystä ulkona nautituissa eväissä on sitä jotain….  

 

Mieli rauhoittuu näissä Kolin maisemissa

 

Rentouttava viikonloppua kaikille lukijoille toivoo: Outi

 

 

 

”Kauneimmat asiat elämässä eivät ole nähtävissä. Ne ovat tunnettavissa sydämellä.” — Antoine de Saint-Exupery, Pikku Prinssi

Jos on joku, joka ei ole lukenut Antoine de Saint-Experyn kirjoittamaa kirjaa Pikku Prinssi, kannattaa se ottaa lukemistoonsa vaikkapa seuraavana lumipyryisenä talvipäivänä. 
 
Kirja on omistettu ” lapselle, joka iso ihminen on aikoinaan ollut."
Pikku prinssi pohtii vertauskuvien kautta meille tärkeitä asioita ja mahdollisuuksia miettiä omaa elämäämme - ehkä oppiakin jotain.

Miksi juuri nyt kirjoitan Pikku Prinssistä?
 
Valtone – hankkeen työ on päättymässä.
On itsekin työntekijänä valmistauduttava jäähyväisiin.     Jokainen Valtone – hankkeen työntekijä on antanut hanketyölle osan itseään. Palasen meitä ovat saaneet asiakkaat, heidän läheisensä, yhteistyö kumppanit, Honkalampi -säätiö ja ne lukemattomat ihmiset joita olemme tavanneet ”Turuilla ja toreilla”.
Asia, jonka puolesta Valtone – hanke on tehnyt työtä, on tärkeä!     
Toivottavasti siemen jota olemme kylväneet jää itämään.
 
Aikuiset neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat tarvitsevat yksilöllistä tukea ja ohjausta meidän palvelujärjestelmässämme. On haikeaa jättää jäähyväisiä, on ikävää jättää tarpeellinen työ. Toivo elää meissä jokaisessa, uskokaamme unelmiimme!

Kirjassa Pikku Prinssi ystävystyy yhdessä kohtaa ketun kanssa. Kun heidän tiet eroaa antaa kettu muutaman neuvon prinssille, mutta yksi on tärkeämpi kuin muut: ”Kauneimmat asiat elämässä eivät ole nähtävissä. Ne ovat tunnettavissa sydämellä.”

Blogi kirjoituksiamme kannattaa seurata maalis-huhtikuulle saakka. Kuten hyvään asiakastyön päättämiseen kuuluu aloitamme päättämisen prosessin tällä kirjoituksella.

Kiitos teille kaikille, teidän kanssanne on ollut ilo tehdä työtä!

*Jaana
 
 

Vuoden 2016 aloittaa Hikari