Maailmassa on paljon hyviä
elämänohjeita ja ajatuksia siitä, kuinka meidän tulisi elämämme käyttää. Miten
meidän pitäisi syödä ja liikkua, että pysymme kunnossa. On ohjeita siitä, miten meidän tulisi
opetella hoitamaan oma talous, työ, opiskelu, työttömyys ja yksityiselämä, että
pärjäisimme. Viisaita neuvoja löytyy myös hyvän mielenterveyden ja sielunelämän
vaalimista varten. Kaikkien näiden ohjeiden ja vinkkien käyttämiselle, tai
käyttämättä jättämiselle, on yksi asia, joka on hyvä muistaa. Olemme kaikki yksilöitä.
Meillä on oma tapamme oppia, tehdä ja toimia. Meillä on ikioma
historia, joka vaikuttaa valintoihin, joita teemme tai me olemme muuten vain
omanlaisiamme. Kaikki meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa aikaa,
ymmärrystä sekä tukea omalle kasvulle. Jokainen ihminen haluaa onnistua ja
puhjeta kukkaan, jokainen omassa tilanteessaan. Lisäksi voimme suhtautua
elämäämme prosessina, jolloin suunnitelmat tahdittavat etenemistämme tai voimme
ajatella elämäämme enemmän kertomuksena, joka syntyy siitä kun elämää elää –
minun tarinani. Ihan kuin lapsuuden satu, jonka loppua ei tiennyt päättyykö se
onnellisesti vai ei. Omassa kasvussamme voi toinen ihminen olla tukena vaikka
ei lisää ohjeita antaisikaan. Olisi vain läsnä, kuuntelisi ja kunnioittaisi
juuri sellaisena kuin olet, ainutlaatuisena. Tätä samaa me voimme olla tuolle
toiselle.
Tänään kysynkin sinulta: Mitä sinä ajattelet omasta elämästäsi?
Mitä toivot? Mistä unelmoit? Miten olet
läsnä? Miten sinä kuuntelet? Marja Leena Toukosen kirja Unelmatyöskentely-ote omanlaiseen elämään kannustaa lukijoitaan tekemään erilaisia listoja asioista mistä he pitävät, mistä he unelmoivat. Yksilölliset unelmamme eivät tarvitse olla suuria vaan ne ovat pienen pieniä asioita, jotka tekevät meidän tyytyväisemmiksi, onnellisemmaksi ja lähemmäs yksilöllistä omaa itseämme. Joulun aikaan meillä jokaisella on toivottavasti aikaa pysähtymiselle. Joutavana aikana voit kysyä itseltäsi, mistä unelmoin? Listaa sata (100) asiaa mistä unelmoit. Opit samalla paljon asioita itsestäsi! Lista joka syntyy, on yksilöllinen aivan kuten sinä itse eikä sitä kukaan muu voi tehdä puolestasi. Läheisesi voi tietää sinusta muutamia asioita, mutta entä ne kaikki pienen pienet unelmasi, joiden on aika tulla kuulluksi. Samalla oman elämän prosessin tai tarinan luominen helpottuu. Valtone – hankeen toiminta-aikana blogissa on julkaistu yksilöllisiä, erilaisia tarinoita elämästä, yksityishenkilöiden ja työntekijöiden näkökulmista. Jokainen tarina on elämänmakuinen oman kertojansa tuotos, niitä me haluamme lisää.
Silmukointi on eräs kirjoittamiseen liittyvä työskentelymuoto, jossa tarinasta tuotetaan uusi tarina valitsemalla tarinasta itselle merkityksellisiä sanoja. Valtone -hankkeen ja Tourette yhdistyksen Valtakunnallisessa seminaarissa oli asiantuntijapaneelikeskustelu, jonka yhteenveto on löydettävissä Valtone – nettisivuilta.
On hyvä päättää tämänkertainen blogikirjoitus paneelikeskustelun
yhteenvedosta silmukoinnilla tehtyyn lyhyeen tarinaan, unelmaan, joka odottaa
toteutumista:
”Otetaan sävyltään
positiivinen asenne, joka sisältää mielikuvan oikeasta polusta. Siellä
nepsypiirre muuttuisi pääsylipuksi mahdollisuuksiin ja hyviin palveluihin.
Ihminen, osaava ohjaaja, tunnistaisi ja kohtaisi. Yhteistyö laajentuisi hyvillä
taidoilla kokonaisuudeksi, esteettömäksi, oikeudenmukaiseksi ja tasavertaiseksi
mahdollisuudeksi. Tavoitteena vahvuuksien huomiointi, loistavaa! ”
Hyvää joulun aikaa ja aikaa unelmoinnille!
-Valtone - tiimi-
