tiistai 31. toukokuuta 2016

MATKALLA TULEVAISUUTEEN

Olen toiminut kohta 3,5 vuotta sivutoimisena projektipäällikkönä Valtone-hankkeessa (Valmennusta ja toimintaa neuropsykiatrisia piirteitä omaaville aikuisille). Hanke päättyy elokuun lopussa ja on aika miettiä, mikä on muuttunut kuluneen lähes neljän vuoden aikana.

Kun aloimme miettiä hanketta maaliskuussa 2012, meillä oli vain epämääräinen kuva tai häivähdys siitä, minkälaisista palveluista nepsy-aikuiset hyötyisivät, jotta koulutukseen ja työllistymiseen suuntaava polku avautuisi heille -  ylipäätänsä, nopeammin tai helpommin. Valtone-polkua miettiessäni, nousevat muutamat asiat selkeästi kirkkaimpina mieleeni.

Arvioitaessa palvelujärjestelmäämme joudumme toteamaan yhä tänä päivänä, että palvelujärjestelmässämme on edelleen selkeästi aukko, joka on täsmälleen neuropsykiatrisia piirteitä omaavan aikuisen kokoinen. Äkkipäätänsä voisi siis ajatella, että mikään ei Valtone-hankkeen toiminnan aikana ole muuttunut.

Tämä ei kuitenkaan ole totta!
 
Tällä hetkellä neuropsykiatriset piirteet tunnistetaan paremmin, verkostoissa ja viranomaistahoilla heidät osataan huomioida paremmin. Näitä piirteitä omaavia ei enää pidetä pelkästään tyhminä, laiskoina ja saamattomina, vaan heidän tarpeensa ja erityisesti heidän voimavaransa ja vahvuutensa osataan tunnistaa paremmin. Kuitenkin työtä on yhä tehtävänä tunnistamisen saralla.

Toinen vahvana esille nouseva seikka on valtava tiedon tarve. Ihmiset haluavat faktatietoa, osaamista, vinkkejä ja niksejä toimimiseen viranomaistyössä Valtone-hankkeen asiakasryhmän kanssa. Vielä suurempi joukko on se, joka perheessä, työssä tai harrastuksissa kohtaa neuropsykiatrisia piirteitä omaavan henkilön. Henkilön, jonka kanssa vuorovaikutuksen toimimiseen tarvitaan erilaista kohtaamista. Tarvitaan siis opastusta vuorovaikutukseen.

Kuvassa Tanskan mallia siitä,
kuinka nepsy asiakasryhmälle on parannettu
yksilöllisemmällä tasolla vuorovaikutus mahdollisuuksia.
Edellä kuvatut asiat - tieto ja vuorovaikutus - tuntuvat pieniltä ja vähäpätöisiltä asioilta, mutta ne ovat henkilölle, joka kamppailee paikastaan koulutukseen, koulutuksessa tai työelämässä neuropsykiatristen piirteiden kanssa, erittäin merkittäviä. Siis kaksi pientä asiaa voivat pienen ihmisen osalta avata portit vaikka mihin: Tieto ja vuorovaikutus.

Valtone-hankkeen henkilöstö on toiminut ammattitaidolla, sydämellä ja projektityön innolla nepsytietouden sanan saattajina. Sadat henkilöt ovat saaneet kuulla infoa nepsy-piirteistä. He ovat saaneet niksejä ja vinkkejä. Kaiken tämän tietopläjäyksen ytimenä on kuitenkin asia, johon meistä jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Vuorovaikutus. Meistä jokainen voi avoimella, toista kunnioittavalla ja ratkaisukeskeisellä vuorovaikutuksella olla tukemassa neuropsykiatrisia piirteitä omaavia aikuisia heidän polullaan.

Vaikka Valtone-hanke päättyy, toivoisin, että tiedonnälkä nepsy-asioita kohtaan ei sammu.

Me Honkalampi-säätiössä haluamme myös jatkossa kouluttaa, opastaa ja ohjata kaikkia niitä, jotka työskentelevät neuropsykiatristen asiakkaiden kanssa. Hartaana toiveenamme on, että jonakin päivänä palvelujärjestelmämme aukko, joka on täsmälleen neuropsykiatrisia piirteitä omaavan aikuisen kokoinen, sulkeutuu.

Siihen työhön tarvitaan meitä kaikkia!

Yksikönpäällikkö
Marjatta Rummukainen, Honkalampi-säätiö, KASKI Työvalmennus Joensuu

tiistai 3. toukokuuta 2016

MITÄ MEISTÄ JÄÄ…

On ollut ilo saada jatkaa Valtone -työn tekemistä, koska tehtävää on vielä ollut. On ollut myös ilo huomata, että yhteistyöverkostot ovat ottaneet kevään aikana meihin yhteyttä itsenäisesti ja pyytäneet tutuiksi tulleilta Valtone -työntekijöiltä yhteistyötä erilaisten asioiden parissa. Toisaalta päättyminen on herättänyt ajatuksia tulevasta ja siitä mitä meistä jää jäljelle? 
 
Valtone -työn päättyminen ja sen päättäminen on ollut tiimin ajatuksissa monin eri tavoin. Jatkoajalla toimiminen on ollut varsin tervetullutta työssä kehitettyjä menetelmiä ajatellen. Asiakasnäkökulmasta ajatellen toiminta on ollut hieman turhauttavaa, koska emme ole enää ottaneet uusia lähetteiden kautta tulevia asiakkaita. Näin ollen voisi ihmetellä, että mitähän siellä tehdään…

Itse asiassa, vuosi 2016 tuntuu olevan kiireisempi kuin aikaisemmat vuodet hanketyössä. Toukokuun alkuun mennessä olemme olleet osallisena jo 41 erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa. Vertailun vuoksi, vuonna 2013 tapaamisia oli 54 kpl, eli yhtä vauhdikkaalta työ tilastojen mukaan näyttää. Olemme tavanneet hankkeen toiminta-aikana 2013–2016 (36 kk, pois lukien kesälomakuukaudet) 99,1 henkilöä kuukausittain eli vähintään 25 hlöä /työntekijä. Itse nepsypiirteisiä henkilöitä hankkeessa sen toiminta-aikana on tavattu karkeasti laskien n. 200.

Hanketyön alusta asti on sanottu, ettei Valtone –hankkeella ei ole aikomusta olla vain hanke hankkeiden joukossa. Valtone –hankkeen visiot ja tavoitteet eivät ole olleet mitenkään pieniä. Nyt alkaa olla se aika, jolloin lupauksia on lunastettava. Hanketyölle asetettuja tavoitteita oli paljon sekä asiakkaille että viranomaistahoille. Lähes kaikki tavoitteet on saavutettu. Työ on ollut vaativaa, hektistä ja välillä armotonta, raskastakin, mutta erittäin palkitsevaa.
 
Koko hanketyön elinkaaren voi lukea elokuussa sähköiseen muotoon tulevasta Valtone -loppuraportista. Elokuussa nettisivujen kautta on saatavissa myös Työkalupakki, jossa kuvataan hankkeen asiakastyössä käytettyjä välineitä ja menetelmiä arkielämän eri tilanteisiin. Opas tulee olemaan vapaasti kaikkien tulostettavissa ja käytettävissä. Opas on suunniteltu neuropsykiatrisille aikuisille, mutta sitä voi käyttää kaikki, myös ammattilaiset asiakastyönsä tueksi. Kannattaa siis tarkkailla Valtone –hankkeen nettisivuja.
 
Siun Sotessa kehitetään nykyistä palvelujärjestelmää paremmin toimivaksi. Valtone –hanketyöntekijöille oman ammattitaitonsa puitteissa työn alkumetreiltä lähtien oli selvää, että nepsyhenkilöille kohdennetut palvelut tulee olla julkisten palveluiden sisällä ja Valtone –työn kaltainen toiminta kuuluu peruspalveluihin sosiaali- ja terveyshuollon toimenpiteiden alle. Työ on kantanut hedelmää. Esimerkiksi Siun Soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupaketti-ryhmä oli halukas kuulemaan Valtone-hankkeen näkemyksiä nepsy-asiakkaiden hoitopoluista tulevassa Siun Sotessa. Mikäli Siun Soten myötä nepsyasiakasryhmä tunnistetaan jo peruspalveluissa, Valtone –työ on onnistunut yli odotusten.                       
 
Olemme siis tehneet vaikka vallan mitä. Mikään ei olisi lähtenyt lentoon ilman ihania asiakkaita, jotka rohkenivat lähteä vapaaehtoisesti hanketyöhön mukaan. Te asiakkaat olette saaneet Valtone –tiimin kehittymään asiantuntijoiksi nepsyasiakkaiden arjen asioissa. Te olette saaneet sytytettyä kipinän työhön, joka toivottavasti kantaa hedelmää mahdollisimman pitkälle teitä hyödyttävällä tavalla. Vaikka elokuussa jätämme työlle hyvästit, se ei ole kuitenkaan loppu vaan haluamme nähdä sen uuden alkuna. Jostain on luovuttava, että uutta saa tilalle.
 
Vuosi 2016 on tehty työtä kolmen hengen tiiminä. Jokainen meistä haluaa vuorotellen sanoa sanasen juuri Sinulle lukija.
 
Tuija: Vuosia sitten eteeni tuli tarina Samettikanista, joka kosketti hyvin syvästi sieluani. Kirjoitin runon vihkooni, jonne kirjaan itselleni merkityksellisiä asioita, kuten salasanoja, mietelauseita, lasten ja muiden minua viisaampien lausahduksia. Aina ajoittain palaan Samettikanin erityiseen tunnelmaan, yhä edelleen tarinan saadessa tunteeni pintaan. 
"Oikeaksi ei voi tulla tehtaassa", sanoi Nahkahevonen.
"Se vain tapahtuu. Kun saa lapselta rakkautta, eikä pelkästään leikkikaluna, vaan todellista rakkautta, siten voi muuttua Oikeaksi."
"Sattuuko se?" Kani kysyi.
"Joskus", sanoi Nahkahevonen, joka puhui aina totta. "Kun on Oikea, ei välitä vaikka sattuukin."
"Tapahtuuko se kerralla, niin kuin säikähtäminen", Kani halusi tietää, "vai vähän kerrassaan?"
"Se ei tapahdu kerralla", Nahkahevonen sanoi. "Sellaiseksi tullaan. Se vie pitkän ajan. Sen takia se ei useinkaan tapahdu semmoisille, jotka särkyvät helposti tai joilla on teräviä kulmia tai joita täytyy pidellä varovasti. Siihen mennessä kun on muuttunut Oikeaksi, suurin osa karvoista on yleensä rakastettu tiehensä ja silmät tipahtavat ja nivelet löystyvät ja muuttuu kovin nuhruiseksi. Mutta se ei haittaa ollenkaan, sillä kun on muuttunut Oikeaksi, ei voi olla ruma, paitsi sellaisten mielestä, jotka eivät ymmärrä… mutta kun on kerran muuttunut Oikeaksi ei voi olla vain leikisti. Se kestää ikuisesti."
  (Margery Williams)
 
Jaana:”Mikään ei estä olemasta oikein hyvä, vaikka kukaan muu ei sitä huomaisikaan. Ihminen uskoo lopulta kaiken sen, minkä hän toistaa itselleen riittävän usein, olipa toteamus sitten oikea tai väärä. Kun annat kaikkesi, se ei koskaan ole liian vähän. Emme voi tulla sellaiseksi kuin haluamme – pysymällä sellaisina kuin nyt olemme. Kuuntele vain heitä, jotka sanovat miten hyväksi voit tulla – älä heitä, jotka sanovat ettei sinusta ole mihinkään. Onnellisuutta ei voi saada itselleen viemällä sitä muilta. Toimi aivan kuin sillä, mitä teet, olisi merkitystä. Sillä on! ” (William James)
 
Outi: Lämmin kiitos kaikille hankkeen asiakkaille ja niille tahoille joiden kanssa olen päässyt tekemään yhteistyötä. Kiitos myös kaikille Valtone –hankkeessa kanssani yhteistä matkaa tekeville ja tehneille työntekijöille: Tuijalle, Jaanalle, Jonnalle, Hannelelle, Kirsille ja Heidille   
”Kaikista unelmistamme voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä.”
(Walt Disney)
 
Seuraa Valtone –sivuja http://www.honkalampisaatio.fi/fi/kehittamistoiminta/projektit/valtone/ ja sieltä elokuussa erityisesti materiaalit välilehteä. Olemme myös facebookissa, käy tykkäämässä!
 
Keväisin, kohti kesää kurottavin ajatuksin: Valtone -tiimi