torstai 4. joulukuuta 2014

Jatkoa tarinalle "Neuropsykiatrinen valmennus kuin talon rakennus…"


On perjantai. Itsellä on hyvä olo, vaikka ulkona on pimeää eikä talvi näytä tulevan lainkaan, vaikka kohta on joulu. Valtone – hankkeen asiakastyön vuosi on lopuillaan. 

Tässä istuessani mietin millaisiksi perustuksiksi tai kenties talon aluiksi asiakkaiden tämän vuoden tarinat oikein muodostuivat?

Eräs viisas ihminen menneisyydestäni, jo kauan aikaa sitten, sanoi minulle, että ”Ihmisen tulisi olla ensin mie itse, ennen kuin voidaan olla myö”. Tämä vuosi tuntuu vahvistavan minulle tätä viisautta. 

Monelle Valtone – hankkeen asiakkaalle kuuluu hyvää. Itsen etsimisen ympäriltä on elämä vuoden kuluessa lähtenyt laajentumaan monella kohti ammattia tai työelämää. Elämään on tullut jotain muuta vaihtoehtona aikaisemmalle.

Tämä runo on meille kaikille, 
jotka tarvitsemme sitkeyttä jaksaa:

Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo.
Minkä teetkin, 
tee takapuoli savuten.
Syöksy siihen suorin vartaloin
kahdella kierteellä, 
koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.

Ja jos kaadut, nouse ylös.
Pane heftaa polveen ja etene taas.
Jos kaadut aina vain, ajattele, että
kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,
niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.
Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa
itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.
- Aino Suhola -

On mukava olla tässä, tänä aamuna!
Jaana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti