Läheiset – Yksi nepsy -aikuisen tärkeimmistä tukipilareista

Läheisten roolia neuropsykiatristen lasten, nuorten ja aikuisten tukena ei voi väheksyä. Läheisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai muita kautta ihmiselle tärkeiksi tulleita henkilöitä, jotka ovat mukana yksilön arjessa ja elämässä. Ihmiselle läheisten ja perheen merkitys on kiistaton ja myös minäkuvaa rakennetaan läheisten kautta. Millaista palautetta minä saan? Miten muut näkevät minut? Kehutaanko vai moititaanko minua? Miten minusta välitetään ja pidetään huolta? Perhe ja muut läheiset määrittävät myös yksilön merkittäviä toiminnallisia rooleja: äiti, lapsi, vaimo tai aviomies, avopuoliso, tyttö- tai poikaystävä, sisar tai veli tai vaikka ystävä. Muita toiminnallisia rooleja voivat olla esimerkiksi työntekijä, työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Nämä roolit ovat tietyn elämänvaiheen ja usein jopa läpi elämänkaaren kestäviä.  Näiden roolien kautta ihminen toimii ja käyttäytyy eri tilanteissa eri tavoin. Osaltaan taas roolit asettavat odotuksia ihmisen käyttäytymiselle. Kun suoriudutaan näille rooleille asetetuista vaatimuksista, saadaan onnistumisen kokemuksia.

Onnistumisen kokemuksia tai ylipäänsä sosiaalisia verkostoja on nepsy -aikuisasiakkailla harmittavan vähän. Läheiset ovat palautteen annossa ja rohkaisussa avainasemassa. Nepsy-aikuisten läheisillä on myös merkittävä asema tiedon jakajina. Läheisillä on tietoa yksilön lapsuudesta ja nuoruudesta, yksilön kehityskaaresta ja opituista toimintamalleista. Lisäksi kaikkein arvokkain tieto, arjessa koetut asiat, ovat merkityksellistä tietoa myös ammattilaisille ja muille nepsy-aikuisten verkostoille. Tämän läheisten ja työntekijöiden välisen yhteistyön avulla nepsy -aikuista voidaan tukea tehokkaammin eteenpäin.

Läheiset tarvitsevat tietoa nepsy -piirteistä. Nepsy -nuori tai -aikuinen ei ole tahallaan ”tyhmä, laiska ja saamaton”, vaan käyttäytymiseen ja yksilön toimintaan vaikuttavat neurokognitiiviset poikkeavuudet kuten toiminnanohjauksen tai ajan- ja kielenhahmotuksen pulmat.  Näiden piirteiden ymmärtäminen, muistaminen ja hyväksyminen arjessa on parasta tukea nepsy-ihmiselle.

Myös nepsy-aikuisten läheiset tarvitsevat tukea. Elämä ei nepsy -ihmisen kanssa ole aina helppoa ja usein läheiset ovat joutuneet taistelemaan avusta ja tuesta yksin, kun muitakaan tukiverkostoja ei ole ollut tai apua ei ole oikea-aikaisesti saatu. Tutkimusten mukaan mm. 80% erityislasten vanhemmista eroaa. Oikein ajoitettu tuki läheisille voi säästää sekä perheen/ läheisverkoston voimavaroja että yhteiskunnan rahavarantoja. Läheisille tarjottu tieto, tuki ja ymmärrys kasvattaa läheisverkostosta vahvemman ja ”terveemmän”. Usein läheisten hätä on jopa suurempi, kuin itse nepsy- nuoren tai -aikuisen.

Valtone -hankkeessa testataan myös läheisvalmennusta yhtenä menetelmänä. Voisiko läheisvalmennuksen avulla auttaa nepsy -aikuisia selviytymään yhteiskunnassa paremmin? Läheisvalmennus-menetelmän ideointia varten kaksi hanketyöntekijää on käynyt perhevalmentaja -täydennyskoulutuksen, jonka jälkeen tiimin ideariihessä nousi esille paljon toteutuskelpoisia ajatuksia!

Perhevalmentaja  -koulutuksessa viisastuneet,

Jonna Silventoinen, toimintaterapeutti  ja Hannele Kosonen, neuropsykiatrinen valmentaja